Viikon henkilö: Tomi Kallio

Hetikohta 40 vuotta täyttävä Tomi Kallio on ollut mukana UP-V:n toiminnassa jo vuodesta 2007 lähtien. Alunperin Hyvinkäältä kotoisin oleva Kallio aloitti valmentajauransa UP-V:n G-poikien apuvalmentajana: “Muutin työn perässä Poriin vuonna 2006 ja kun esikoispoikani tuli seuraavana vuonna G-ikään, oli hänen aika aloittaa laji ja lupauduin itse samalla apuvalmentajaksi. Koska kotiseurani Hyvinkään Tahkon harkkoihin olisi matkaa kertynyt useampi sata kilometriä suuntaansa, löytyi uusi kotiseura Ulvilasta.”

Pääosin UP-V:ssä valmentanut Kallio aloittaa kahdeksannen kautensa valmentajana. Viime vuonna hän valmensi tyttärensä joukkuetta Pesäkarhuissa. Kallion työstä on ollut hyötyä myös pesäpallossa: “Joudun työssäni selittämään monimutkaisia asioita yliopisto-opiskelijoille, joten kaiketi siitä on jotakin tarttunut myös junnujen valmennukseen. Myös aidosti tykkään valmentamisesta, vaikka pelinjohtamista inhoankin. Keskitynkin mielellään valmentamaan talvisin ja katsomaan pelejä kesäisin.” Intohimo lajiin on myös tuonut apua valmentamiseen: “Olen seurannut pesistä intohimoisesti aivan pikkupojasta. Tykkään myös seurata muiden otteita valmennuksessa ja poimia niistä parhaita paloja ja kehitellä itse eteenpäin. Kaitpa sitä voisi sanoa, että paras ominaisuuteni on uuttera luonne ja huonoin lyhyt pinna, joka näkyy (vaikkei saisi) erityisesti omia lapsia valmentaessa.”

Tulevaisuudessakin on luvassa paljon pesäpalloa: “Kaikki kolme lastani pelaavat intohimoisesti pesistä; pojat C/D- ja G-ikäluokissa ja tytär E:ssä. Jos lasten kiinnostus lajiin jatkuu, jatkunee myös oma valmentajaurani. Toisaalta tekisi kovasti mieli myös itse vielä pelata. Toivelistalla olisikin saada kroppaa kuntoon niin, että pystyisi muutaman pelin kesässä pelaamaan.” Pitkä valmentajaura on myös kasvattanut: “Koulutusten ja omaehtoisen tiedon hankkimisen myötä osaamispohja erityisesti lajitekniikan valmentamiseen on laajentunut. Valmentaminen on kuitenkin aika erilaista kuin pelaaminen itse. Vuosien kokemus valmentamisesta taas näkyy siinä, että osaa ennakoida asioita, joita juniorien kanssa voi tulla eteen.”

Vuosien varrella on tullut myös paljon hyviä muistoja pesiksestä, mutta ikimuistoisin valmentajakokemus liittyy esikoispojan peliin: “Olin kakkospelinjohtajana C-poikien pelissä, kun omaa (silloin nuorempaa E-ikäistä) poikaani yllättäen pyydettiin täydentämään vajaamiehistä joukkuetta. Kun muita noin puolet pienempi poikani joutui sitten numerolla 1 pelatessaan arvaamatta purkamaan ajolähtöä, minua jännitti niin, etten meinannut saada pidettyä merkkimailaa ylhäällä. Ajattelin, että jos se nyt epäonnistuu, joudun kantamaan parkuvan pojan kotiin. Kun poika sitten löi upean välilyönnin ja kotiutti etenijän meinasin haljeta ylpeydestä.”

Pesäpallon valmentamisen lisäksi Kallio harrastaa kalastusta, biljardia, moottoripyöräilyä sekä penkkiurheilua, etenkin pesiksen, lätkän ja säbän osalta. Virveli onkin esine, jota ilman hän ei voisi elää. Kesäkin kuluu kalastuksen ja pesiksen parissa, sillä hänet voi ensi kesänä luultavimmin löytää joko Tornionjoelta lohivapa kädessä tai pesiskentän laidalta. Viime kautena Kallio kävi katsomassa yhteensä pari sataa peliä kaikissa ikä- ja tasoluokissa sekä johti muutama E-tyttöjen peliä. Seuraavan kauden odotuksetkin ovat jo selvillä: “Odotan positiivisia otteita niin seuran edustus- kuin junnujoukkueiltakin sekä omien lasten harppauksia eteenpäin suoritusvarmuudessa.”

Seuraavaksi vuorossa sana-assosiaatioleikki, jossa siis jokainen viikon henkilö kertoo, mitä heille tulee sanoista ensimmäisenä mieleen:

• UP-V - Nykyinen kotiseura, jossa haluaisin nähdä jatkossa omia nykyisiä junnuja edustustehtävissä
• ​Kesä -  Loma (ainakin toivottavasti)
• LähiTapiola-areena -  "Kotiluola"
• Musiikki - Kasari pop/rock
• Ajolähtö - Ratkaisun heket
• Kumura - Kova haaste koppareille

“Tulkaa kesällä kannustamaan paitsi omaa edustusjoukkuetta myös junnujoukkueita. Varsinkin vanhempien junnujoukkueiden ottelut tarjoavat jo todella näyttäviä ja viihdyttäviä pelitapahtumia, kun taas pienimpien junnujen pelit eivät yksinkertaisesti voi kuin saada hyvälle tuulelle!”

Eihän se nyt niin voi olla!