Miesjaoston tilannekatsaus

Heti aluksi haluan myöntää, että miesten edustusjoukkueen tiedotus ulospäin on ollut aivan liian heikkoa tällä kaudella. Tiedotuksen vähyydestä huolimatta joukkueen toiminta ei ole ollut ollenkaan hiljaista. Joukkueella on tällä hetkellä 7 sopimusta julkaistuna. Tämän lisäksi yhteistyöseuroista joukkueeseen on liittynyt talvikaudella kolme pelaajaa, joista yksi putosi pois talven aikana. Talven aikana ringissä on ollut yhteensä 16 pelaajaa, joista muodostuu tämän kauden kokoonpano. Pelaajien osalta tiedotusta oli tarkoitus tehdä jo aiemmin, mutta vallitsevan tilanteen vuoksi tämä on viivästynyt. Loput pelaajasopimukset on tarkoitus julkaista toukokuun aikana.

Valmennusrinki on ollut aiempia vuosia laajempi. Pelinjohtajana jatkaa Jyri Tarmo. Lajivalmentajana toimi talvikauden ajan Jukka-Pekka Katajisto ja fysiikkavalmennuksesta vastaa Satakunnan urheiluklinikan Sami Nieminen ja Brandon Solares.

Joukkueen taustalla toimii joukkueenjohtajana Jukka Suuriniemi ja huoltajana Teijo "Tepa" Mäntysaari.

Pelaajien ja valmennuksen fiilis joukkueesta on vahva ja hyvä, vaikka yhteinen toiminta on ollut keskeytettynä 12.3. alkaen. Yhteisen toiminnan keskeytettyä valmennus on toimittanut pelaajille kattavat ohjeet omatoimiharjoitteluun.

Toiminnan kannalta tämä suuri epätietoisuus on todella vaikea asia. Seuraamme hallituksen ja Pesäpalloliiton määräyksiä ja ohjeistuksia toiminnassamme. Valmistaudumme tällä hetkellä miesten edustusjoukkueen osalta niin, että kausi tulee alkamaan kesäkuun alussa. Se on tällä hetkellä ainoa päätetty asia, jota voimme suunnitella. Sitäkään ei tiedetä, että milloin harjoitukset voidaan aloittaa ja ehditäänkö edes harjoituspelejä pelaamaan ennen kauden alkua.

Superpesikseen nähden Ykköspesiksessä tilanne on taloudellisesti hyvin erilainen. Ainakin meidän joukkueessa kaikki työssäkäyvät käyvät myös pelikauden ajan normaalisti töissä, poislukien tietysti pelimatkoilla ollessa. On ollut tilanteita, jolloin pelaaja on pitkältä pelimatkalta palatessa kotiin käynyt syömässä aamupalan ja siitä lähtenyt suoraan töihin. Työpaikat ovat joustaneet hyvin ja olemme asiasta hyvin kiitollisia, että voimme pelata tällä tasolla töiden yhteydessä. Niiden osalta, joiden palkkionmaksu on aloitettu jo talvella, olemme yhteisesti sopineet hyvässä yhteisymmärryksessä palkkionmaksun keskeyttämisestä huhtikuun alusta alkaen toistaiseksi. Toiminnan jatkuessa sovimme palkkionmaksun jatkosta.

Uutisista saa välillä lukea, että tautihuippu on jo ohitettu, mutta seuraavana päivänä kerrotaankin tautihuipun olevan vasta edessä. Tässä ei enää uskalla innostua mistään hyvästä uutisesta, kun se seuraavana päivänä kääntyy päälaelleen. Myös rajoitusten alueellista poistamista on mietitty. Meillä muutama pelaaja asuu Satakunnan ulkopuolella. Vaikka Satakunnassa voitaisiin aloittaa harjoitteleminen, voidaanko harjoituksiin ottaa mukaan myös pelaajia Keski-Suomesta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta, jos niissä on rajoitukset vielä voimassa?

Miten otteluiden pelaaminen? Tässä tilanteessa ei voida kuin mennä sen mukaan, mitä päätetään. Pelaajana sitä toivoo, että peleissä olisi myös yleisöä. Kaikki ne tunteet, joita kentällä tuntee, moninkertaistuu yleisön reagoidessa pelitapahtumiin. Itselleni jää muistiin hyvin vähän mitään, eikä pelit ole poikkeus. Pelitilanteista kirkkaimmin mieleeni muistuu 2009 pelatun B-poikien Itä-Lännestä se hetki, jolloin kolmoskopparina pelatessani Samu Vainikainen (muistaakseni :) ) löi puolipystymailalyönnin ylitseni niin, että pallo osui vielä hieman räpylään ja jouduin juoksemaan pallon perään joitain metrejä. Tilanne ei jäänyt mieleeni suinkaan epäonnistumisen vuoksi, vaan siksi, että parituhatpäinen yleisö odotti hiirenhiljaa pallon lennon ajan ja pallon osuessa maahan, yleisö räjähti kovaan ääneen. En jäänyt tilannetta harmittelemaan, vaan lähinnä nauttimaan, että "vau mikä fiilis".

Vaikka yleisöä voitaisiin ottaa peleihin, niin riskiryhmäläiset joutuvat mahdollisesti jäämään vielä pois kentältä. Moni talkoolainen tai heidän läheisensä kuuluu riskiryhmään, jolloin tarvitsemme lisäapua myös onnistuneen ottelutapahtuman toteuttamiseksi.

Kilpailullisesti ajatellen tämä tilanne on erittäin hankala. Ajatellaan vaikka, että kausi alkaa kesäkuussa ja runkosarjan päätteeksi tulisi yksi joukkue nousemaan Superpesikseen. Miten siinä tilanteessa toimitaan, jos viimeisellä kierroksella on tiedossa kärkikamppailu, jossa toinen joukkue johtaa kahdella pisteellä toista joukkuetta. Sitten ennen peliä tulee ilmi, että sarjajohdossa olevan joukkueen pelaajalla on todettu koronavirus. Tällöin ottelua ei voida pelata. Joutuuko sarjajohdossa oleva joukkue luovuttamaan ottelun, jolloin vastustajajoukkue saa kolme pistettä ja nousee runkosarjan voittajaksi ja nousee Superpesikseen?

Jos taloudellisesti asiaa mietitään, tyhjille katsomoille pelaaminen vaikuttaa pelkästään lipputulojen osalta meidän budjettiin n. 14 % loven tulopuolelle. Lipputulot, kioskimyynti sekä muut ottelutapahtumaan myydyt tuotteet ja elämykset. Yhteistyökumppanit eivät varmasti myöskään odottaneet, että laitamainokseen laitettu raha ei tuokaan näkyvyyttä. Kausikortin ostanut varmasti odotti näkevänsä pesäpallopelejä. Joukkueen toiminta talvikaudella tuottaa kuluja, jotka on katettu näistä yhteistyökumppaneilta ja yksityishenkilöiltä saadulla rahalla. Jos näitä rahoja joudutaan palauttamaan takaisin, olemme isossa pulassa. Tämän takia toivonkin, että jo saadut rahat voisimme pitää siinäkin tapauksessa, että pelit pelataan ilman yleisöä tai kausi perutaan jopa kokonaan. Muuten olemme todella suuressa pulassa.

Kun, toivottavasti, päästään kausi aloittamaan, aiheutuu tästäkin vielä suuria kuluja. Peli- ja harjoitusasut sekä varusteet tuottavat heti ison laskun ja vieraspelimatka Simoon ja Ouluun rokottaa kesäkuun puolivälissä vielä hotelliöidensäkin vuoksi paljon kassaa. Otteluiden määrää pudotettiin tässä kohtaa kahdella. Paikallisvastustaja Loimaan kanssa neljästä ottelusta kaksi jätettiin pois otteluohjelmasta.

Kevät on perinteisesti ollut myynnin osalta loppukirin aikaa, mutta tänä vuonna se päättyi ennen kuin ehti edes alkamaan, eli olemme silläkin saralla tulopuolella jäljessä. Taloudelliset vaikutukset ovat olleet valitettavan suuria ja jotkut yhteistyökumppanimme ovat joutuneet jopa lomauttamaan työntekijöitään. Näiden yritysten kohdalla ymmärrämme täysin, jos jo sovitun yhteistyösopimuksen osalta joudutaankin purkamaan sopimus. Muiden osalta toivomme voivamme pitää sopimuksista kiinni tilanteen niin salliessa. Jos haluatte tukea toimintaamme, löydätte mahdolliset tukemisvaihtoehdot niin seuran, junioreiden kuin edustuksenkin osalta tältä sivulta.

Kuitenkin kaikkein tärkeintä on ihmisten terveys. Jos joukkueen pelaaja sairastuu koronavirukseen ja se huomataan vasta oireiden ilmetessä, on tässä tapauksessa niin sanotusti paska osunut tuulettimeen jo viikkoa aiemmin. Tällöin virus on mahdollisesti jo levinnyt muihin pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Tartunta on tapahtunut mahdollisesti jo aiemmissa peleissä muiden joukkueiden pelaajiin ja niin edelleen. Kaikille ei oireita tule, mikä pahentaa tilannetta sen vuoksi, että se saa jyllätä pidempään ennen kuin se huomataan. Minua pelottaa tartuntaa enemmän se ajatus, että levitän virusta läheisiini tai muihin ihmisiin ja minulta saamani tartunnan vuoksi ihminen kuolee viruksen aiheuttamaan sairauteen.

Haluan uskoa, että ilmojen lämmetessä myös koronavirus saadaan kuriin ja pääsemme takaisin kiinni arkeen ja pelaamaan.

Pidetään itsestämme, läheisistämme ja muista meille tärkeistä ihmisistä ja asioista huolta.

Erno Kulmala
Pelaaja ja UPV:n miesjaoston puheenjohtaja