Muisto-ottelu

Olen saanut mahtavia ihmisiä matkaani pesäpallon kautta, mukaanlukien jopa vaimoni. Tämä ehdottomasti hienoimpana asiana.
Pelillisesti hienoimmat muistot löytyvät junnujen itä-länsistä,nousuista miesten superpesikseen sekä siellä pelatut vuodet.
Nyt aktiiviuran jälkeen valmennushommat sekä naisten superpesiksessä, että junioripuolella ovat tuoneet myös upeita hetkiä pesispolulleni mitaleiden ja itä-länsien muodossa.

Pesäpallon parissa toimiessani ovat mieleen jääneet parhaiten sekä pelaajana että taustahenkilönä saavutetut sarjanousut. Noina vuosina niin itse joukkueen pelin kuin tausta-asioiden kehittäminenkin sai aina kirkkaimman kruununsa.

Henkilökohtaisella tasolla mieleenpainuvimmat muistot liittyvät Ykköspesiksen Itä-Länsi otteluun vuonna 2004 ja samana vuonna valinta vuoden satakuntalaiseksi miespesäpalloilijaksi.

Ikimuistoisia hetkiä lajin parissa ovat tarjonneet myös World Cup -turnaukset Porissa, Australian Brisbanessa, Sveitsin Luzernissa sekä Suomi 100 -turnauksessa Turussa.

Pesäpallo on monipuolinen joukkuelaji, joka vaatii pelaajalta hyvän fysiikan lisäksi taitoa ja pelisilmää. Pelin monipuolisuus, hyvä joukkuehenki sekä hienot joukkuekaverit ovat ne syyt, jonka johdosta pesäpallo urastani on jäänyt vain positiivinen mieli. Uskon, että niille kaikille tapahtumille, tarinoille ja muistoille tullaan naureskelemaan vielä useita kertoja.

Pelilliset parhaat saavutukset ovat Superiin nousu, B-poikien Suomen mestaruus sekä nuorena poikana pelatut Itä-Länsi-ottelut. Vielä enemmän arvostan niitä ystävyyssuhteita ja sitä yhteisöllisyyttä, jota pesäpallon pelaaminen Ulvilassa on tarjonnut.

Pesäpallo on tarjonnut monia ikimuistoisia hetkiä. -98 sarjanousu UPV:n kanssa, IPV:ssä nuoren joukkueen yhteinen tekeminen Superpesiksessä. Pelaajat ry:n taival ja henki sekä sittemmin valmennus- ja pelinjohtotoiminta junnujen parissa.

Hienoja hetkiä lajin parissa ovat tarjonneet myös World Cup -turnaukset Porissa, Australian Gold Coastilla, Sveitsin Luzernissa sekä Suomi 100 -turnauksessa Turussa.

Pesäpallo on näytellyt pääroolia elämässäni vuodesta 1979. Minulla on ollut aina hyviä ja vaativia valmentajia Tenavista lähtien. Heistä suurimpana pidän Tyynelän Valtsua.
Olen saanut kunnian pelata hyvissä joukkueissa niin junioreissa kuin aikuisten sarjoissakin.
Superpesis ura alkoi 1992 SMJ:ssä ja loppui Ulvilassa 2003. Parhaimpia saavutuksia on 4 sm-pronssia ja kertaalleen sarjan kärkkärien onnistumisprosettitilaston voitto. Kaikilta vuosilta ja eri seuroista on jäänyt valtava määrä hienoja muistoja ja hyviä ystäviä. Yksi muisto ylittää kuitenkin kaikki. 2003 kaudelle tulin Ulvilaan yhden kauden visiitille, mutta reissusta tulikin elämän mittainen. Tältä reissulta jäi matkaan vaimo ja nyt jo 12, 13-vuotiaat tyttäret.
Artsin kuultua mun ja Sannan seurustelusta tokas hän siihen että ”täytemiehestä” tuli Kaasmarkun vävy.

Pesäpallon parissa olen saanut kokea fiiliksiä, joita muualta on vaikea saavuttaa. Voiton nautinto, tappion tuska ja jännityksen tuoma olotila on mahtavia asioita varsinkin joukkueurheilussa.
Nousu Superiin UPV:n paidassa ja muutamia vuosia Superpesiksessä ovat parhaita saavutuksia pesäpallossa.
B-poikien Itä-Lännet ovat myös jääneet mieleen.